Järjestöjen asumisneuvonta kohtaa palvelupolkujen väliinputoajat

Kaupungin julkisten palvelujen tuottama asumisneuvonta on suunnattu osin ehkäisemään asunnottomuutta auttaen asukkaita esimerkiksi säilyttämään asuntonsa. Vailla vakinaista asuntoa ry:n asumisneuvonnan työn haasteellisuus on löytää jokaiselle asuntoa tarvitsevalle sopiva asumisratkaisu.Vva ry:llä asumisneuvonnan kohderyhmänä ovat asunnottomat tai asunnottomuusuhan alla olevat henkilöt taustoista riippumatta. Asumisneuvoja tunnistaa moninaisen aikuissosiaalityön ulottuvuudet ja asunnottomuuden parissa tehtävän työn haasteet merkittävänä osana laajempaa yhteiskunnallista politiikkaa ja keskustelua. On oivallettava, miten palvelupolku toimii kävijäkohtaisesti ja asunnottomuuden kentällä. Asumisneuvojan on osattava kuunnella kävijää yksilöä kunnioittaen. Reflektointi eli oman toiminnan päivittäinen tarkastelu liittyy hyvään kävijätyöhön ja kaikkiin kohtaamisiin.Tavoitteet asumisneuvonnan osalta

• Kävijän tarpeisiin sopivan asumisratkaisun löytäminen. Riittävästi aikaa antaen. Käyntikertoja voi olla useita, mutta auttaminen ja yhteistyö kävijän kanssa etenkin ensimmäisten käyntien yhteydessä tiiviimpää.
• Asunnon löytäminen kohtuuajassa kävijän ja hänen perheensä (ruokakunnan) tarpeita kuunnellen.
• Läpinäkyvyys.
• Asunnottomaksi jääneen tarpeita vastaava ohjaus ja tiedonkulku työyhteisön ja sidosryhmien välillä: asioiden eteneminen, vaikuttavuus.
• Kävijän ohjaaminen tarvittaessa muiden sosiaali- ja terveyspalvelujen piiriin.

Palvelupolkujen väliinputoajat – Vva ry:n asumisneuvonnassa vuosina 2019-2022 asioineet kävijätVva ry:n taholta tuleva asumisneuvonta, läpinäkyvyys ja yhteistyö asunnottoman itsensä ja viranomaisten kanssa on ajan haasteisiin ja tarpeisiin vastaavaa, tarvekohtaista ja välttämätöntä. On silti haasteellista löytää jokaiselle tarvitsevalle sopiva asumisratkaisu. Palvelupolut ovat osalle asunnottomuutta kokevalle ja asunnottomuusuhan alla oleville riittämättömiä.

• Kaupungin jonot tukiasuntoihin ovat pitkät. Sosiaalityöntekijä ohjannut asiakkaansa järjestön asumisneuvontaan.
• Sosiaalitoimesta asumisneuvontaan ohjatut henkilöt tilanteessa, jossa yksittäinen sosiaalityöntekijä/sosiaalitoimen resurssit eivät riitä löytämään niin sanotuille katuasunnottomille kotia.
• Vuokravelkaantuneet ihmiset, jotka hakevat kaupungin Asumisen tuen jonoasiakkuutta. Vuokravelka voi vaikeuttaa tukiasuntopaikan saamista asumisyksiköstä.
• Vuokravelkaantuneet asumisen tuen jonoasiakkaaksi pyrkivät asunnottomat henkilöt, jotka eivät pääse sosiaalitoimen palvelujen piiriin (sanktioaikaväli) jättäessään vuokriaan asumisyksiköissä maksamatta. (Tietolähde: yksittäiset kävijät.)
• Vuokravelkaiset ja maksuhäiriöitä saaneet kaupungin asumisyksikköihin/ tukiasuntoihin jonottavat ihmiset. Kaupungin sosiaalitoimi voi käyttää harkintaa, voiko asuntoa myöntää henkilölle, joka on joutunut lähtemään esim. asumisyksiköstä toistuvien vuokranmaksuun liittyvien laiminlyöntien/maksamattomien vuokrien takia.
• Maahanmuuttajataustainen. Joskus henkilön nimi voi olla ainut asunnon saannin este. On tilanteita, joissa asunnottomalla kävijällä on luottotiedot kunnossa, ei vuokravelkaa, työpaikka on jne. ja silti ihmiset ovat olleet 1-4 vuotta ilman kotia, vaikka hakemuksia päivitelty säännöllisesti.
• Erityisryhmät, joilla voi olla keskittymishäiriöitä, ylivilkkautta, kommunikointiongelmia, vaikeutta tuottaa ja ymmärtää luettua ja kirjoitettua tekstiä yms.Asumisneuvonnassa asunnottomuutta kokevat henkilöt ovat kertoneet: ”En ymmärrä noita Kela kaavakkeita, kuka niitä ymmärtää”. ”En oikein osaa noita hakemuksia täyttää, voitko auttaa”. ”En pysty keskittymään, kun on monta rautaa tulessa” tai ”Minulle sanottiin siellä asuntotoimistossa, että ilmoitamme sitten, kun asunto löytyy., mutta mihin he ilmoittavat, kun minulla ei ole puhelinta eikä nettiä.”
• Peliriippuvuus: Ei katso lähtötilannetta (sosioekonominen asema, entiset omistussuhteet ym.)
• Tukiasuntoa hakevat/ tukiasuntoa jonottavat lemmikin omistajat.
• Tukiasuntoa hakevat/ tukiasuntoon jonottavat vuokravelkaiset.
• Kelan kriteerit: Vähävaraiset ja toimeentulotuella elävät liian kalliissa asunnossa asuvat häätöuhan alla olevat/vuokrasuhteensa irtisanoneet ihmiset.
• Häätöuhan alla olevat, pienituloiset ja eläkeläiset, jotka asuvat omistusasuinnoissa eivätkä kykene maksamaan talosta aiheutuneita kuluja, kuten vesimaksuja, kiinteistöveroa ja yhtiövastiketta.
• Päihde- ja mielenterveysongelmaiset asunnottomat ihmiset. Asumisen tuen jonot ovat pitkät ja joihinkin asumispalveluyksiköihin voi olla esimerkiksi 70 ihmistä jonossa. Jonotusaika voi olla 1 -4 vuotta.
• Päihde- ja mielenterveysongelmaiset, joilla on vanhentunut diagnoosi. Henkilöllä on mielenterveysongelmia, mutta ei avohoitokontakteja. Sosiaalityöntekijä tarvitsee päivitetyn diagnoosin, jotta henkilö voisi saada toivomansa jonopaikan esimerkiksi mielenterveyskuntoutujille suunnatusta yksiköstä. Yksikköön pääseminen pitkittyy ja jonotusajat ovat pitkät. Sosiaalityöntekijä ehdottaa, että olisi parempi hakea niin sanottua tavallista vuokra-asuntoa, jolloin kävijä voisi saada avopalveluja. Vuokra-asunnon saaminen on lähes mahdotonta, koska kävijän luottotiedot ovat menneet. Tilanne on haastava, mikäli sosiaalityö ei tue kävijää taloudellisesti auttamalla saatavien (mm. vuokravelka) maksamisessa.
• Yllättävät tilanteet/ elämänkriisit

Asunnottomuus uhkana tai toteutunut tilanteessa, jossa kävijän hyvinvointi/ terveys/ talous romahtaneet, esim. avioeron, väkivallan kokemusten, muistamattomuuden, tehohoitoon joutumisen, hoitamattomien vuokrien, laskujen vuoksi. Myös muut arjen toiminnot jämähtäneet tekemättömien listalle.

• Velkaantumisesta aiheutunut kierre. Kelan kriteerien mukaan liian kalliissa vuokra-asunnossa asuvat toimeentulotuen asiakkaat, joiden toimeentulotuki on ollut liian pieni asunnon säilyttämiseksi. Kävijä lainannut kavereilta rahaa tai onnistunut saamaan satunnaisesti muuta lainaa. Tilanteesta on koitunut kierre, jossa henkilö on velkaantunut lisää. Uuden vuokra-asunnon saanti pääkaupunkiseudulta osoittautunut haasteelliseksi.
• Sisäilmaongelmaiset. Edes sisäilmaongelmaisille suunnatut ekologista ja kestävää asumista tuottavat tahot eivät voi taata sisäilmaltaan ongelmatonta asumista. Uusissa vuokrakodeissa on runsaasti materiaaleja, muun muassa liimaukset sekä pintojen käsittelyyn käytettävät kemikaalit. Mikäli oireita saanut henkilö irtisanoo asuntonsa, hänen mahdollisuutensa vuokra-asunnon saamiseksi kaventuvat entisestään.
• Sateenkaariasunnottomat koko palvelujärjestelmässä.
• Palvelujen riittämättömyys. Palvelujärjestelmä tuottaa päihdeongelmaisille ja mielenterveysongelmaisille suunnattuja asumisratkaisuja. Myös vammaispalvelut, vanhusten palvelut ja palveluasuminen voi olla liian kallista, sitä ei ole tai kriteerit asunnon saamiseksi eivät täyty.
• Määräaikaisissa vuokrasuhteissa elävät ihmiset: Henkilö, jonka (asumishistoria on moitteeton) yksityinen vuokranantaja on irtisanonut määräaikaisesta vuokrasuhteesta ottaessaan asunnon omaan käyttöönsä.

Teksti: Ulla PyyvaaraKirjoittaja on Vailla vakinaista asuntoa ry:n asumianeuvoja, Vahti ry hallituksen sihteeri ja Vantaan asunnottomien yön pj.Teksti on julkaistu Vailla vakinaista asuntoa ry:n tuoreimmassa Asukki-lehdessä. Asumisneuvojalle voi varata ajan:puh. 050 4430102email: asumisasiat@vvary.fi