BLOGI: Mistä häädöt johtuvat ja voiko niiden toteutumista estää?
Vva ry:n Stop häädöille -hanke selvitti huhtikuussa toteutetun valtakunnallisen kyselytutkimuksen avulla sekä vuokranantajien että asunnottomuutta kokevien kanssa työskentelevien kokemuksia häädöistä ja niihin johtaneista syistä. Kyselyyn vastanneiden mukaan häädön tai häätöuhan kokeneilla suurimpia haasteita olivat olleet päihde- ja mielenterveysongelmat, ja niistä johtuvat elämänhallinnan haasteet. Moni oli kuitenkin sitä mieltä, että usein häädöt olisivat estettävissä varhaisella tuella sekä toimivalla kommunikoinnilla asukkaan ja vuokranantajan välillä. Häätöjen ennaltaehkäisy on tärkeä osa asunnottomuuden poistamiseksi tehtävää työtä. Kysely toteutettiin sähköisenä, ja se koostui pääosin avoimista kysymyksistä, sillä halusimme tutkia vastaajien ajatuksia laajasti ja saada syvällistä tietoa taustoittamaan häätöjä ilmiönä. Kyselyyn vastasi 97 henkilöä ympäri Suomen, ja heistä 60 % toimi vuokra- tai kiinteistöalalla ja 37 % sosiaalialalla joko julkisen sektorin tai kolmannen sektorin palveluksessa. Eniten vastaajina oli vuokranantajia (53 %) ja seuraavaksi eniten asumisneuvojia (13 %), jonka lisäksi vastaajissa oli esimerkiksi asumisohjaajia, asuntosihteereitä, sosiaaliohjaajia sekä sosiaalityöntekijöitä. Tässä blogikirjoituksessa käsittelemme sitä, mistä syistä häädöt vastaajien kokemuksen mukaan johtuvat, minkälaisia haasteita häätöuhan alla olevalla tai häädetyllä asukkaalla on ollut, sekä olisiko häätö ollut vastaajien mielestä estettävissä. Selvitimme kyselyssä häädön perusteena olleita syitä, joiksi valtaosa vastaajista (90 %) nimesi vuokravelan, mikä onkin ehdottomasti yleisin syy häädöille (ARA 2023). Toiseksi eniten häätöjen syyksi nimettiin häiriökäyttäytyminen (72 %). Usein myös häiriökäyttäytymiseen perustuvissa häädöissä asukkaalle on kertynyt vuokravelkaa (ARA 2023). Muita syitä häätöihin olivat vastausten perusteella vuokrasopimuksen rikkominen, asunnon huono hoito tai asunnon vuokraaminen eteenpäin voittotarkoituksessa. Pyysimme vastaajia kuvailemaan, minkälaisia haasteita häädön kokeneilla tai häätöuhan alla olevilla ihmisillä heidän näkemyksensä mukaan on. Vastaajien arvion mukaan sekä vuokranmaksun laiminlyöntiin että häiritsevään käyttäytymiseen perustuvissa häädöissä asukkaan haasteina ovat suurimmaksi osaksi olleet päihteiden ongelmakäyttö ja mielenterveyden haasteet. Moni kuvasi, kuinka niistä johtuen on joko menetetty kyky arjen elämänhallintaan tai aiheutettu häiriötä asunnolla tai sen ympäristössä. Lisäksi päihteiden ongelmakäyttöön voi vastaajien mukaan liittyä ilkivaltaa, velanperintää sekä rikoksilla oireilua, ja häiriöitä saattavat asukkaan itsensä sijaan aiheuttaa asunnolla vierailevat tuttavat.
”Ihmisillä voi olla todella iso kynnys uskaltautua avun hakemiseen.” ”Monihaasteisuus on yleistä ja asiakkaat näkevät, että tilanteessa ei ole enää mitään tehtävissä.”
Mielenterveyden haasteiden ohella vastauksissa tuotiin esille neuropsykiatriset piirteet, kuten ADHD tai autismikirjon häiriö, sekä niihin liittyvät asumisen haasteet ja häädöt. Näiden haasteiden kanssa elävällä on usein toiminnanohjauksellisia vaikeuksia, mitkä voivat vaikuttaa esimerkiksi kykyyn hakea Kelan tukia tai huolehtia siitä, että ne ovat ajan tasalla. Terveyshaasteet voivat myös olla diagnosoimattomia, jolloin ihminen ei välttämättä ole lainkaan palvelujen piirissä ja saa tarvitsemaansa tukea. Asunnottomuuden ennaltaehkäisyssä tulisikin hyödyntää myös etsivää ja proaktiivista työtä, sillä on myös ihmisiä, jotka eivät kykene hakeutumaan palveluiden piiriin virastoihin tai toimistoihin (Kaakinen 2023).
”Yllättävän usein työssäkäyvällä on haasteita menojen priorisoinnissa.”
Aina häädön taustalla ei ole päihteiden ongelmakäyttöä tai mielenterveyden haasteita; vastaajat kuvasivat, että vuokravelkaan liittyvissä häädöissä asukkaalla voi myös olla yleisesti vaikeuksia hallita omaa talouttaan, toistuvaa yli varojen elämistä, pikavippejä tai peliriippuvuutta. Lisäksi muutama vastaajista mainitsi äkilliset elämänmuutokset parisuhteessa tai työn suhteen, tai muut elämän kriisit. Myös ylisukupolvinen huono-osaisuus tai toisaalta läheisverkoston tuen puuttuminen sekä vaikeus toimia palvelujärjestelmässä mainittiin.
”Häätö on lähes aina estettävissä tilanteissa, joihin ei liity väkivaltaa tai sen uhkaa.” “Vuokralaisen pitää olla itse aktiivinen ja edes yrittää hoitaa asiat kuntoon ja parantaa tapansa.”
Kysyimme, olisiko häätöjä voitu estää jotenkin, moni vastasi, että ajoissa toimimalla esimerkiksi ottamalla yhteyttä sosiaalitoimeen tai sopimalla vuokranantajan kanssa maksusuunnitelmasta häätö olisi ollut estettävissä. Useassa vastauksessa korostui odotus asukkaan omasta vastuusta avun ja tuen hakemisessa. Toisaalta moni myös arveli joidenkin asukkaiden kohdalla ongelmien kasautumisen synnyttäneen asukkaalle kokemuksen siitä, ettei mitään ole enää tehtävissä. Vaikka moni vastasikin, että häädön estämiseen olisi riittänyt, että vuokralainen olisi ollut yhteydessä, ei asia kuitenkaan ole niin yksinkertainen. Asukas voi kokea häpeää asumisen epäonnistumisesta, ja psyykkisenä selviytymiskeinona välttelee asioiden hoitamista tai avun pyytämistä. Haasteena voi olla myös palveluihin hakeutuminen ja niihin sitoutuminen, tai tuen vastaanottaminen ylipäätään. Siksi se, miten tulee kohdatuksi ei ole yhdentekevää.
“Olisi riittänyt, että vuokralainen olisi ollut yhteydessä.” “Tuntuu, että liian moni häpeissään vain "katoaa", ei sovi maksusuunnitelmia, vaikka se olisi ollut täysin mahdollista.”
Jotta asukas uskaltaisi ottaa ajoissa vuokranantajaan yhteyttä tai vastata tämän yhteydenottoyrityksiin, on kokemus kohtaamisesta ja kohdatuksi tulemisesta tärkeää. Tässä kunnioittava ja empaattinen suhtautuminen asukkaaseen ja tämän kokemiin haasteisiin on avainasemassa. Asenteisiin voidaan vaikuttaa lisäämällä ymmärrystä esimerkiksi riippuvuuksista ja psyykkisistä sairauksista, ja näitä tietoja sekä kohtaamisen taitoja olisi hyvä vahvistaa myös vuokra-alalla. Eettisten ja lainsäädännöllisten perusteiden lisäksi asunnottomuuden poistamista voidaan perustella taloudellisilla säästöillä, ja kustannustehokkaimmaksi tavaksi on havaittu nimenomaan asunnottomuuden ennaltaehkäisy. Ympäristöministeriön selvityksen mukaan asunnottomaksi päätyminen taloudellisista syistä on yhteiskunnan kannalta epätarkoituksenmukaista ja kallista, ja siksi sen estäminen olisi tärkeää. Taloudellisista syistä aiheutunut asunnottomuusuhka tulisi tunnistaa ja priorisoida velkajärjestelyjä myöntävissä palveluissa. Vaikka kaikki häädetyt eivät päädy asunnottomiksi, häätöjen ennaltaehkäisyllä on merkittävä osa asunnottomuuden poistamisessa. (Kaakinen 2023.) Kustannustehokkuutta voidaan tarkastella myös vuokranantajan näkökulmasta: on myös vuokranantajan etu, että mahdollistetaan asumisen jatkuminen ja tehdään realistinen maksusuunnitelma vuokravelan maksamiseksi, sillä vastaajien kokemusten perusteella ulosoton kautta rahoja on vaikeampi saada. Häätöjen ennaltaehkäisyn resursoinnin perustelu voi olla yksinkertaisempaa, kun taustalla on tutkittua tietoa toteutuneiden häätöjen todellisista kustannuksista. Vuokranantajat, joilla on selkeästi hallinnoitu ja määritelty häätöprosessi, ovat myös parhaiten tietoisia häädöistä aiheutuvista kustannuksista. Ennen kaikkea häädetyksi tuleminen tai häätöuhka on aina kriisi sen kokevalle ihmiselle, ja siitä selviytyminen vaatii fyysisien ja taloudellisten resurssien lisäksi henkisiä voimavaroja. Paineen alla eläminen voi aiheuttaa toivottomuuden tunnetta ja lamaannusta, ja jo se saattaa kenellä tahansa kasvattaa tuen tarvetta omassa arjessa selviytymiseen. Kenenkään ei tulisi kokea pelkoa tai häpeää siitä, että tarvitsee apua, ja kynnystä avun vastaanottamiseen tulisi madaltaa kaikin keinoin. Erilaisten haasteiden havaitseminen ja tunnistaminen varhaisessa vaiheessa antaa paremmat mahdollisuudet tukea ihmistä siten, että esimerkiksi häädöltä voidaan välttyä. Asuminen on jokaisen ihmisen perusoikeus ja sen turvaaminen asunnottomuutta ennaltaehkäisevänä toimena ensisijaista.
“Aivan varmasti häätö olisi voitu estää. Tukea ja toisaalta jämäkkyyttä tarvitaan. Yksinjäävän on lähes mahdotonta selviytyä.”
Katri Paakkanen & Elina Pohjosaho HankekoordinaattoritStop häädöille – häätöuhan varhainen tunnistaminen ja häätöjen ennaltaehkäisy koulutuksen keinoin (2023–2025). Lähteet:ARA 2023. Selvitys häätöjen kustannuksista. Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksen raportteja 1/2023 Selvitys häätöjen kustannuksista. Kaakinen, Juha 2023. Ympäristöministeriö. Kotiin. Selvitysraportti tarvittavista toimenpiteistä asunnottomuuden poistamiseksi vuoteen 2027 mennessä. Selvitysraportti asunnottomuuden poistamisesta 30.1.2023_saavutettava (ym.fi)