SIVUÄÄNIÄ: Hyvä, paha raha

Saimme viime vuoden lopulla varmistuksen Sosiaali- ja terveysministeriöltä rahoituksemme jatkumisesta, jotta voimme tehdä työtämme asunnottomuutta kokevien edunvalvojana. Lämmin kiitos siitä.STEA hallinnoi sosiaali- ja terveysjärjestöjen yleishyödylliseen, terveyttä ja hyvinvointia edistävään toimintaan kohdistuvia avustuksia. Rahoitusta saavat niin kaltaisemme asunnottomuustoimijat kuin esimerkiksi mielenterveys- ja päihdetyö, lasten, nuorten ja vanhusten hyvinvointi, erilaiset vammaisjärjestöt, omaishoito, katastrofi- ja kriisityö, ympäristötoimijat, autoilijoiden etujärjestöt tai vaikkapa kalastus- ja metsästysyhdistykset. STEA vastaa osaltaan siitä, että Veikkauksen tuottoja käytetään tulokselliseen kansalaisjärjestöjen toimintaan.STEA-avustetun toiminnan strategisina tavoitteina ovat:

• vähentää eriarvoisuutta ja lisätä yhdenvertaisuutta sekä osallisuutta elämäntilanne ja tausta huomioiden
• vahvistaa yhteisöllisyyttä ja suvaitsevaisuutta sekä lisätä erilaisten ihmisten kohtaamista ja ymmärrystä
• vahvistaa ihmisten voimavaroja ja auttaa pitämään huolta itsestä, toisista ja ympäristöstä

Vastuullisuutta ja valvontaaSTEA-rahoitusta kohtaan on esitetty kovaa kritiikkiä. Veikkauksen rahapelimonopoli ja peliongelmaisilta kerätyt varat koetaan ongelmallisina. Varsinkin Veikkauksen markkinointia vaaditaan toimimaan vastuullisemmin. Vasta-argumenttina sanotaan puolestaan, että Veikkausta on valtionyhtiönä helpompi valvoa eikä monopolin kaataminen auttaisi peliongelmaisia, koska markkinoille tulisi kansainvälisiä pelitoimijoita, ja rahat valuisivat ulkomaille. Niiden valvonta olisi vaikeaa ja monien pelifirmojen taustalla voi olla monimutkaisia omistajavyyhtejä, joiden tarkoitusperistä ei kukaan tiedä mitään.Ei nykyinen rahoituskäytäntö ole järjestöillekään täysin mutkatonta. Pitkäjänteistä ja suunnitelmallista toimintaa on haasteellista toteuttaa, kun on jatkuva epävarmuus rahoituksesta ja ollaan riippuvaisia yksittäisistä rahoittajatahoista. Lisäksi rahoitusten hakeminen ja raportointi ovat byrokraattisia. Kaikki toimijat mitataan ja pisteytetään samanlaisella sabluunalla. Esimerkiksi toiminnasta palautteen saaminen yhteiskunnan syrjäyttämältä pitkäaikaisasunnottomalta on täysin erilaista kuin vaikkapa lasten kuorotoimintaan osallistuvalta vanhemmalta. Toimintoja kuvaavat merkkimäärät ovat samat yhtä toimintamuotoa pyörittävälle ja vaikkapa kuutta erilaista palvelua tarjoavalle. Valvonta ja raportointi kuuluvat tietysti asiaan ja rahoittajan täytyy saada selvityksiä, miten rahoja käytetään. Väärinkäytöksiä valitettavasti liittyy kaikkeen, mihin liittyy ihmisiä. Mikään järjestelmä ei ole aukoton, ja kannattaa muistaa, että kohuotsikoista huolimatta väärinkäytöksiä on kokonaisuudessa vähän ja ne selvitetään.Järjestöt tarvitsisivat enemmän itsenäistä liikkumavaraa rahojen kohdentamisesta ja enemmän pelivaraa spontaanimpaan toimintaan. Järjestöt tuntevat kohderyhmänsä ja toimintakenttänsä ja järjestöjen työntekijöillä on vuosikymmenten aikana kertynyttä ruohonjuuritason asiantuntemusta. Toisaalta STEA avustaa yli 1700 kohdetta, joten yhdenmukainen hakemus- ja raportointikäytäntö helpottaa prosesseja heidän näkökulmastaan.Paremman maailman puolestaOlisi hienoa, jos yhteiskunta pystyisi huolehtimaan kaikista kansalaisistaan niin, ettei kolmannen sektorin toimijoita tarvittaisi. Yhteiskunta toimisi niin, ettei kukaan jäisi asunnottomaksi tai olisi koulukiusattu. Kukaan ei jäisi väliinputoajaksi tai syrjäytyneeksi. Kaikki ihmisryhmät olisivat palveluiden puolesta yhdenvertaisessa asemassa jne. Mutta niin kauan, kun täydellistä yhteiskuntaa ei ole, järjestöjen tekemää työtä tarvitaan.Rahasta puhuminen ei sovi maailmanparantamisretoriikkaan, mutta järjestöt tarvitsevat rahaa, jotta ne pystyvät toimimaan oikeudenmukaisemman yhteiskunnan puolesta ja tarjoamaan ratkaisuja, joita ei välttämättä löydy suoraan politiikan tai bisnesmaailman puolelta. Järjestöjen rahoitus on turvattava, jotta kansalaisyhteiskunnan toimivuus säilyy.Valtio + järjestöt + hyväntekeväisyys = XHallitus päätti viime syksynä budjettiriihessään, että se kompensoi järjestöille, yhteisöille ja säätiöille Veikkauksen tuottojen vähenemisen tämän vuoden osalta täysimääräisesti. Kompensointia jatketaan vuoden 2021 jälkeenkin, mutta jatkossa sitä ei tehdä täysimääräisesti. Myös arpajaislakia uudistetaan.Hallituksen asettama työryhmä kartoitti vaihtoehtoja järjestöjen toimintaedellytysten turvaamiseen. SOSTE esitti, että valmistelua jatkettaisiin mallilla, jossa veikkausvoittovaroin rahoitettaisiin jatkossa alkuperäisen ajatuksen mukaisesti kansalaisyhteiskuntaa ja budjettirahoitukseen siirrettäisiin tehtäviä, jotka ovat pääasiassa julkisen vallan vastuulla.Järjestöjen olisi nyt yksissä tuumin varmistettava, etteivät esimerkiksi toimijat, jotka tarjoavat jollekin erityisryhmälle palveluja ja tekevät yhdenvertaisuuden toteutumisen valvontatyötä jäisi eri rahoitusmallien byrokraattiseen loukkuun. Myös vähäisten rahojensa kanssa kamppailevien kuntien tai valtion olisi sitoutettava ottamaan vastuuta ja varaamaan riittävästi resursseja sekä hankkimaan tietotaitoa tehtävien hoitamiseen. Nykyään kunnilta ei ole enää vaadittu edes aiesopimuksia esimerkiksi asunnottomien palveluiden järjestämiseksi.Vaarana myös on, että heikoimmassa yhteiskunnallisessa asemassa olevien auttaminen jäisi hyväntekeväisyyslahjoitusten varaan. Lahjoitukset ovat tietysti järjestöille tärkeä lisä, mutta hyväntekeväisyydessä on riskinsä. Omaatuntoa kenties kirkastetaan ja eettisyyttä koetellaan. Heikoimmassa yhteiskunnallisessa asemassa olevista saattaa tulla joillekin hyvän tekemisen kohteita eikä heitä ajatella sen syvällisemmin ihmisinä, joiden kohdalla ei toteudu yhdenvertaisuus eivätkä perusoikeudet. Lahjoittajien arvottamat söpöt ja mediaseksikkäät kohteet pärjäisivät todennäköisesti parhaiten näissä hyväntekeväisyyskisoissa, ja toimijoidenkin keskuudessa saattaisi kasvaa houkutus populistiseen revittelyyn.Suomalainen hyvinvointiyhteiskunta on perustunut tasapuolisuuteen ja se ajattelu on juurtunut syvälle ihmisiin. Kaikista pitää pitää huolta, olipa heidän taustansa mikä tahansa. Mutta maailma, asenteet ja arvot muuttuvat. Pikavoittoajattelu voi vallata alaa myös toimijoiden keskuudessa. Järjestöjen tekemän työn pitäisi perustua pitkään ja oikeanlaiseen asiantuntemukseen eikä liiketoimintaan. Väärillä toimilla ihmiset voivat päätyä pyörimään pelinappuloina, kun rahoittajiin pyritään tekemään vaikutusta mahdollisimman korskeilla luvuilla ja suoritteilla. Määrä voi alkaa korvata laatua, eikä avun ja tuen tarpeessa oleva ihminen olekaan enää toiminnan keskiössä.Sukkia, soppaa ja seteleitä!Vva ry tarvitsee rahoituksen, jotta se voi tehdä asunnottomien edunvalvontatyötä ja asunnottomuutta kokevien ja asunnottomuusuhan alla olevien ihmisten suoraa kohtaamistyötä. Järjestössä työskentelevät sosiaali- ja terveysalan ammattilaiset ja kokemustaustaiset vertaiset selvittävät heidän elämäntilanteitaan sekä neuvovat ja ohjaavat ihmisiä asioinnissa ja palveluissa ja etsivät sopivia asumisratkaisuja.Vva ry:llä kaiken toiminnan tavoitteena on, että jokaiselle järjestyy ihmisarvoinen asumispaikka kohtuullisessa ajassa. Kunnes sopiva asumisratkaisu löytyy, pidämme huolen, ettei kenenkään tarvitsisi jäädä ilman turvaa, tilapäistä suojaa, ruokaa, vaatetta, ensiapua ja asioimistukea. Asunnon ohella myös ne kuuluvat ihmisoikeuksien yleismaailmallisen julistuksen alle ja näin ollen ihmisten perusoikeuksiin.Sanna TiivolaKirjoittaja on Vailla vakinaista asuntoa ry:n toiminnanjohtaja. Teksti on julkaistu Vailla vakinaista asuntoa ry:n vuoden 2020 vuosikertomuksessa.Vailla vakinaista asuntoa ry (Vva ry) on asunnottomien itsensä vuonna 1986 perustama poliittisesti ja uskonnollisesti sitoutumaton kansalaisjärjestö, joka toimii asunnottomien edunvalvojana ja edistää asunnottomuutta vähentävää politiikkaa.