Margit-verkoston yhteinen vetoomus: Suomi entistä turvallisemmaksi kaikille
Saatavilla olevat turvallisuuden eri osa-alueiden mittaristot ja kriteerit eivät ole yhteismitallisia ja eri väestöryhmienkokema turvattomuus ilmenee niissä eri tavoin. Eri väestöryhmillä voi olla eroja avun hakemisen valmiuksien jaavun saannin osalta esimerkiksi onnettomuustilanteissa tai rikoksen kohdatessa. Haavoittuviin ryhmiin kuuluvillaihmisillä on saatavilla olevan tiedon perusteella useimmin tai vahvimmin yhteen tai useampaan edellä mainittuunturvallisuuden aspektiin liittyen heikompi tilanne kuin väestöllä keskimäärin.
Haavoittuvat ryhmät ja sisäinen turvallisuus
Haavoittuviksi arvioitujen ryhmien turvallisuudesta kertova tieto on sirpaleista, mikä tekee ryhmien vertailustavaikeaa. Haavoittuvassa asemassa olevien turvallisuuden tutkiminen on tärkeää turvallisuuden parantamisenkannalta laajemminkin. Erityisesti tietyt turvallisuusongelmat, kuten väkivaltakokemukset, kasautuvat voimakkaasti.Tämä tarkoittaa sitä, että suurinta osaa väestöstä ne koskettavat hyvin harvoin, ja pieni osa väestöstä kärsiisuurimman osan väkivallasta. Näin ollen tämän väestönosan tilanteen ymmärtäminen, ja siihen vaikuttaminenvaikuttaa kokonaisuuteen suhteellisesti tarkasteltuna hyvin paljon.Eriarvoistumiseen ja syrjäytymiseen liittyvät ongelmat, kuten haavoittuva sosioekonominen asema sekä päihde- jamielenterveysongelmat altistavat yksilön monille turvallisuusuhkille. Heikko sosioekonominen asema jasyrjäytyminen ovat suurimpia perinteisten turvallisuusuhkien, kuten rikollisuuden ja sen uhriksi joutumisentaustatekijöitä. (Sisäministeriö 2019 :Kansallinen riskiarvio 2018; SPEK Laurikainen, H ja Nikkanen, M). 2020).Yhteiskunnan turvallisuuteen ja uusintarikollisuuteen vaikuttaa se, miten vangit saavat kuntoutusta vankila-aikanaja miten kuntoutusjatkumot toimivat hyvinvointialueiden sosiaali- ja terveyspalveluihin, muihin julkisiin palveluihinja järjestöjen palveluihin.
Ennaltaehkäisevään turvallisuustyöhön ja kokonaishyvinvoinnin edistämiseen on panostettava
Sisäisen turvallisuuden ja yhteiskunnan vakauden säilyttämisen kannalta on tärkeää tehdä ennaltaehkäisevääturvallisuustyötä ja vaikuttaa turvallisuuden juurisyihin. Sisäministeriön selvityksessä haavoittuviin ryhmiinkuuluvien ihmisten turvallisuuden kokemuksista nousivat esiin toimeentuloon sekä sosiaali- ja terveydenhuollonpalveluiden liittyvien ongelmien kytkös turvattomuuden/turvallisuuden kokemuksiin. Haavoittuvista ryhmistäsyrjäytyneet ja syrjäytymisvaarassa olevat henkilöt olivat tehdyssä selvityksessä se ryhmä, joka koki sekä oman ettämuiden ihmisten turvallisuuden huonoksi. Heidän kokemuksensa viranomaisista oli heikoin, ja kokemusturvallisuudesta matalin verrattuna muihin haavoittuviin ryhmiin. Vain puolet tästä ryhmästä oli kääntynytviranomaisten puoleen ongelmia kohdatessaan.Edellä mainitun ryhmän toiveissa oli, että olisi jonkinlaisia ”välikäsiä”, jotka toimisivat asiakkaan ja viranomaistenvälissä ehkäisten putoamista palveluiden ja oikeuksien ulkopuolelle.
Turvallisuutta ei ole ilman ihmisten mahdollisuutta osallistua yhteiskuntaan, eikä ilman terveyttä jahyvinvointia. Viranomaisten lisäksi järjestöt moninaisilla palveluillaan turvaavat ihmisten arkea.
(Lähde: Selvitys haavoittuviin ryhmiin kuuluvien turvallisuuden kokemuksista, Sisäministeriön julkaisuja 2021:21)Allekirjoittajana Margit-verkostoVva ry, Irti Huumeista ry, RETS - Rikoksettoman elämän tukisäätiö, Positiiviset ry, Hiv-Finland ja Pro-tukipiste ry (Pro Centre Finland).