Valtioneuvoston selonteko: ASUNTOPOLIITTISET TOIMENPIDE-EHDOTUKSET VUOSIKSI 2021‒2028

Ympäristöministeriö käynnisti vuonna 2020 kolmivuotisen asunnottomuusohjelman suurimpien kaupunkiseutujen, palvelutuottajien ja järjestöjen kanssa. Ohjelman tavoitteena on lisätä kohtuuhintaisten ja valtion tukemien asuntojen tarjontaa asunnottomille, vahvistaa asunnottomuustyötä kuntien peruspalveluissa, parantaa asumisneuvonnan saatavuutta ja vakiinnuttaa asunnottomuuden parissa toimivien tahojen yhteistyö erityisesti kunta- ja aluetasolla. Lisäksi ohjelman yhteydessä parannetaan asunnottomuuden tilastointia.Asuntopoliittista kehittämisohjelmaa valmisteli ympäristöministeriön asettama työryhmä, jonka puheenjohtajana toimi ympäristöministeriön entinen kansliapäällikkö Hannele Pokka. Ryhmässä olivat mukana asuntopolitiikasta vastaavat ministeriöt ja virastot. Työtä tuki valtioneuvoston asettama parlamentaarinen seurantaryhmä, jonka puheenjohtajana toimi ympäristö- ja ilmastoministeri Krista Mikkonen.Ryhmä luovutti työnsä ministeri Mikkoselle 18.12.2020. Hallituksen käsiteltyä työryhmän raportin, ohjelma annetaan eduskunnalle asuntopoliittisena selontekona. Eduskunta käsittelee selonteon kevätistuntokaudella 2022.Nostimme tähän selonteosta asunnottomuuden ratkaisun kannalta merkittävimmät huomiot.Jokaisella on oikeus hyvään ja kohtuuhintaiseen asumiseen Asuntopolitiikalla edistetään kaikkien mahdollisuutta hyvään asumiseen sekä asukkaiden vaikutusmahdollisuuksia asuinympäristöönsä. Julkisen vallan tehtävä on edistää jokaisen oikeutta asuntoon ja asumisen omatoimista järjestämistä. Asuntopolitiikalla edistetään eriarvoisuuden vähentämistä ja yhdenvertaisuuden lisäämistä asumisessa. Asunto ensin -periaatetta soveltamalla ja erilaisilla tukitoimilla, kuten asumisneuvonnalla, edistetään asunnottomuuden poistamista ja ehkäistään asunnottomuuden syntyminen. Asuntopolitiikka ei kannusta kotitalouksia ylivelkaantumiseen.

• Asunnottomuus poistetaan vuoteen 2027 mennessä. Asumisneuvonta lakisääteistetään, sen saatavuutta parannetaan ja se ulotetaan kaikkiin asumismuotoihin. Kunnissa ja hyvinvointialueilla toteutettavien sote-palvelujen roolia asunnottomuustyössä vahvistetaan.
• Asunnottomuuden poistamisessa ja ehkäisemisessä toteutetaan asunto ensin -periaatetta ja panostetaan asumisneuvontaan sekä asumista ja asukkaan hyvinvointia tukevien palvelujen saatavuuteen. Asumisneuvonnan lakisääteistämisen erilaisia vaihtoehtoja tarkasteltiin ympäristöministeriön keväällä 2020 asettamassa asumisneuvonnan lakisääteistämistä valmistelevassa työryhmässä, jonka mietintö oli lausuntokierroksella loppukeväästä 2021. Asunnottomuuden poistamistavoite on huomioitu myös uusissa MAL-sopimuksissa.
• Kasvukeskuksissa kasvavaan asuntotarpeeseen vastaaminen edellyttää riittävää ja oikein sijoittunutta tonttitarjontaa. Monilla alueilla riittävänä määränä voidaan pitää viiden vuoden tarvetta vastaavaa kaavavarantoa. Tontinluovutusmenettelyillä tulee edistää asuntomarkkinoiden toimivuutta ja kilpailua. Valtion tukemassa tuotannossa tavoitteena on, että kunnat luovuttavat kohtuuhintaiseen ARA-tuotantoon tarkoitetut tontit suoraan ARA-toimijoille.
• Valtion tukemalla asuntotuotannolla on tärkeä rooli markkinaehtoisen asuntotarjonnan täydentäjänä ja segregaation ehkäisyn työkaluna sekä suhdannetilanteen tasaajana. Valtion tukemaa ARA-tuotantoa lisätään suhdannetilanne huomioiden vuoden 2020 tasosta. Tuotannossa painotetaan pitkän korkotuen asuntoja. Erityisesti matalasuhdanteessa valtion tukemaa ARA-tuotantoa lisätään rakennusalan ja asuntotuotannon vakauden ylläpitämiseksi. Valtion tukema asuntotuotanto kohdistetaan jatkossakin erityisesti keskeisimpiin kasvukeskuksiin eli alueille, joilla asunnoilla arvioidaan olevan pitkäaikaista tarvetta ja asuntomarkkinatilanne on kireä.
• Kohtuuhintaisen asumisen lisäämiseksi tavoitellaan pitkällä korkotuella rakennettavien asuntojen määrän lisäämistä kohti 35 prosentin osuutta uudistuotannosta voimakkaimmin kasvavilla kaupunkiseuduilla.Lisätään opiskelija-asuntojen tuotantoa siten, että vuosikymmenen lopulla opiskelija-asunto on korkeakouluopiskelijoiden piirissä yleisin asumismuoto nykyisen vapaarahoitteisen vuokra-asumisen asemesta. Opiskelija-asuntotuotannon lisääminen ei saa vähentää muuta ARA-tuotantoa.
• Jatketaan asuinalueiden kehittämisen ja segregaation vähentämisen työtä. Vakiinnutetaan kestävä, pitkäjänteinen ja poikkihallinnollinen lähiöiden kehittämistyö osaksi kuntien toimintaa määräaikaisten ohjelmien sijaan. Vahvistetaan kaupunkien tiedollisia ja toiminnallisia valmiuksia asuinalueiden eriytymiskehitykseen vastaamiseksi sekä lähiöiden viihtyisyyden ja elinvoiman vahvistamiseksi ja tuetaan kestävien poikkihallinnollisten toimintatapojen vakiinnuttamista valtion ja kolmannen sektorin toimijoiden kanssa.
• Asumistuen uudistus toteutetaan osana sosiaaliturvauudistusta. Uudistamisen yhteydessä selvitetään muun muassa mahdollisuutta tarkistaa asumistuen nykyiset kuntarajat vastaamaan relevanttia työssäkäyntialuetta. Asumistukijärjestelmän vaikutukset laadultaan ja ominaisuuksiltaan erilaisten asuntojen kysyntään ja tarjontaan sekä työmarkkinoiden toimivuuteen huomioidaan uudistuksen toteutuksessa.Asumistukia kehitettäessä huomioidaan tukijärjestelmien muutosten vaikutukset asuntomarkkinoihin ja asumisen laatuun.

Lähde: https://ym.fi/asuntopolitiikkaSelonteko on luettavissa kokonaisuudessaan tästä PDF-liitteestä:Asuntopoliittinen kehittämisohjelma vuosiksi 2021‒2028